This is a free Purot.net wiki
  • View:

Oppimisympäristöt

Sisältöalue

Oppimisympäristön käsitettä voidan lähestyä monesta eri näkökulmasta. kts. alla oleva koonti oppimisympäristön määritelmistä

Mikä tekee ympäristöstä oppimisympäristön?

Etätehtävä 1

Kuvaa oppimisympäristö, johon kehittämistehtäväsi kohdistuu. Huomioi oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen ulottuvuus

Etätehtävä 2

Mieti miten oppimisympäristön turvallisuus toteutuu / voidaan taata. Huomioi fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuviuus sekä se, miten pedagogisin ratkaisuin turvallisuutta voidaan edistää

 

Discuss & brainstorm



@mention    Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](http://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Etätehtävä 1/Aila Länsimies
Kuvaa oppimisympäristö, johon kehittämistehtäväsi kohdistuu. Huomioi oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen ulottuvuus
Kehittämistehtäväni kohdistuu peruskoulupohjaisten merkonomien ja datanomien 1. opiskeluvuoden TOP-jakson suunnitteluun.
Fyysisenä oppimisympäristönä tulee olemaan myymälät toiminta-alueellamme. Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat työelämään ja asiakaspalveluun aidossa työympäristössä. Myymälöissä fyysiseen ympäristöön kuuluvat työvälineet, kalusteet ja tekniikka.
Sosiaaliseen oppimisympäristöön kuuluvat työpaikkaohjaaja, työntekijät, ohjaava opettaja, asiakkaat ja mahdollisesti luokkatoveri/t, jotka ovat samassa TOP-paikassa tai muita saman ryhmän opiskelijoita. Vuorovaikutus tapahtuu kasvokkain myymälässä ja voi tapahtua myös puhelimitse ja somen avulla. Toimivat yhteydet edellä mainittuihin sosiaalisiin tahoihin muodostavat oppimista tukevan verkoston.
Pedagogisia ratkaisuja kuvaa suunnitelmallisuus, eriytys sekä erilaisten oppimistyylien ja aistikanavien hyödyntäminen. Oppimateriaali muodostuu työpaikalla saaduista suullisista ja kirjallisista ohjeista sekä mahdollisesti tietoverkkojen kautta saatavasta tiedosta. Myymälässä opitaan pääasiassa tekemällä sekä seuraamalla kokeneen työntekijän työskentelyä. Opiskelija havainnoi ohjatusti asiakaspalvelua työpaikalla sekä osallistuu valmiuksiensa mukaisesti palveluun.
Suunnitelmallisuutta kuvaa se, että sopivat työpaikat kartoitetaan etukäteen ja että TOP-jaksolla on tavoitteet: työelämän sääntöihin perehtyminen, käytännön yritystoimintaan perehtyminen ja asiakaspalveluun tutustuminen. Eriytystä tapahtuu mm. siten, että opiskelijat sijoitetaan erilaisiin opiskelijan tarpeiden mukaisiin myymälöihin oppimaan. Datanomeilla ja merkonomeilla voi olla osittain erilaiset tavoitteet.
Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu emotionaalisista ja kognitiivisista tekijöistä. Saman luokan opiskelijat voivat olla erilaisissa elämäntilanteissa TOP-jakson aikana. Suurin osa tämän TOP-jakson opiskelijoista on n. 17-vuotiaita eikä heillä monellakaan ole aikaisempaa kokemusta työelämästä TET-jakson lisäksi. Uusi oppimisympäristö voi aiheuttaa nuorelle jännitystä, mutta myös innostaa alan ammattilaiseksi kehittymisessä. Tunne-elämä on tässä vaiheessa olevalla nuorella voimakkaassa liikkeessä. Ongelmia voi olla kotona tai kaveri/parisuhteissa. Yhteydet ikätovereihin ja luokkatovereihin ovat tärkeitä nuorelle. Osa nuorista osaa jo paljon asiakaspalvelussa tarvittavia sosiaalisia taitoja, mutta osalle tilanteet ovat ujouden vuoksi erityisen haasteellisia. On siis huolehdittava, että nuorella on tukea ja ohjausta tarjolla riittävästi työpaikalla ja sosiaalisessa verkostossa mahdollisuus yhteyksiin.

Etätehtävä 2

Mieti miten oppimisympäristön turvallisuus toteutuu / voidaan taata. Huomioi fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuviuus sekä se, miten pedagogisin ratkaisuin turvallisuutta voidaan edistää.

Oppimisympäristön turvallisuus voidaan toteuttaa:
Fyysinen ympäristö
Valitsemalla sopivat ympäristöt etukäteen.
Psyykkinen
Huomioimalla opiskelijan elämäntilanne, kypsyys ja yksilöllinen ohjauksen tarve. Järjestämällä mahdollisuus keskustella asioista sekä työpaikkaohjaajan, opettajan että luokkatoverien kanssa. Se voi tapahtua kasvokkain, puhelimessa tai somessa.
Sosiaalinen
Mahdollisuudet kommunikointiin eri tahojen kanssa. Myös vanhemmat on huomioitava, kun on kysymyksessä alaikäiset.
Pedagogiikka
Tavoitteena on hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen TOP-jakso, jossa oppimista seurataan ja ohjataan. Tähän sisältyy mm. eri tahoille tiedottaminen (opiskelija, työpaikka, vanhemmat). Oppimista ohjataan mm. oppimispäiväkirjalla ja tehtävillä, joita käsitellään myös oppitunneilla. Tällöin on mahdollista oppia myös vertaisilta. Oppimispäiväkirjaa voitaisiin ylläpitää verkossa, jolloin ohjaaja saa palautetta edistymisestä koko ajan. Pedagogisia ratkaisuja kehitetään vielä, joten suunnitelma on alustava.

Etätehtävä 1
Kuvaa oppimisympäristö, johon kehittämistehtäväsi kohdistuu. Huomioi oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen ulottuvuus

Kehittämistehtäväni on Sosiaalinen media hevostalouden työssäoppimisen tukena. Fyysisenä ympäristönä toimii työssäoppimispaikka, jossa harjoitetaan hevostalouden yritystoimintaa ? valmennustalli, ravikilpatalli, ratsastuskoulu, oriasema, siittola, vaellustalli jne. Joka tapauksessa konkreettisen oppimisympäristön muodostavat hevoset ja niihin kohdistuvat hoito-, valmennus- ja muut toimenpiteet.

Psyykkisen ympäristön muodostavat työssäoppijat omine tavoitteineen ja motivaatioineen. Yleensä ne ovat hevosten kanssa toimivilla selkeät ja vahvat, mutta toki vireyteen ja tunnetiloihin vaikuttavat monet tekijät, kuten henkilökohtaiset ongelmat, koti-ikävä, oppimisvaikeudet jne.

Sosiaalisen oppimisympäristön perusta on vuorovaikutteisuus ja verkostot kavereiden, opettajan, työpaikkaohjaajan, huoltajien ja muun tukiverkoston välillä. Hevosalallakin laajennettu työssäoppiminen on yksi keino opiskelijan ongelmien ratkaisemiseen. Tällöin esim. hankalat ja vahingolliset kaverisuhteet voidaan rauhoittaa lähettämällä opiskelija työssäoppimaan ongelmia aiheuttavan verkoston ulkopuolelle. Tämä takaa opiskelijalle ainakin fyysisen oppimisrauhan.

Pedagoginen oppimisympäristö on edellisten summa. Ryhmänohjaaja suunnittelee yhdessä työssäoppijan ja työpaikkaohjaajan kanssa kyseisen työssäoppimisjakson oppimissuunnitelman osaamistavoitteineen, jotka sitten osoitetaan to-jakson lopulla ammattiosaamisen näyttöinä. Tässä on tärkeintä huomioida opiskelija henkilökohtaistaminen hänen taitojensa mukaisesti.

Arja Aalto
anonymous   (18.12.2011 11:00)
  Reply